Kori valaan hetulasta, kannen nuppi jääkarhun muotoinen. Valaan hetulaa on käytetty Alaskassa perinteisesti vatien ja vesiastioiden raaka-aineena, mutta koreja siitä alettiin punoa vasta 1910-luvulla. Siihen mennessä kaupallinen valaanpyynti, johon Alaskan pohjoisimmat inuitit eli iñupiatitkin olivat osallistuneet, loppui ja sen myötä valaanhetulan hinta romahti. Halvasta materiaalista alettiin tehdä koreja myyntiin tulonhankkimistarkoituksessa ensin Point Barrowssa Alaskan pohjoisimmalla niemellä, myöhemmin muissakin alueen kylissä. Koska valaanhetulan käsittely oli ollut iñupiatien kulttuurissa miesten työtä, myös korit olivat aluksi heidän tekemiään. Toisen maailmansodan jälkeen valaanhetulakorien valmistus väheni. Tämän korin on todennäköisesti punonut iñupiat Kinguktuk, joka oli ainoa korinpunoja 1930-luvun alkuun asti.
VK5550:1


Mitat
- korkeus: 7,3 cm
- halkaisija: 11,8 cm
Materiaalit
- sarveisaine/hetulat
- luu/hammas
- luu/mursu
Tekniikka
- käsityö
- punostyö/punonta
- luu_sarveisaine/veisto
Objektinumerot
- objektinumero: VK5550:1
Valmistus ja käyttö
Valmistuspaikka: Pohjois-Amerikka, Yhdysvallat, Alaska, Point Barrow
Historia
- myynti Valaan hetulaa käytettiin perinteisesti mm. vatien ja vesiastioiden valmistamiseen, mutta korinpunonta ei kuitenkaan kuulunut Alaskan pohjoisimpien inuitien eli iñupiatien kulttuuriin. Valaanhetulasta punotut korit syntyivät 1900-luvun alussa ja ne tehtiin alusta saakka myyntiin tai lahjoiksi yhteisön ulkopuolisille. Iñupiatien elinkeinorakenne oli muuttunut heidän alettuaan osallistua 1800-luvun lopulla amerikkalaiseen kaupalliseen valaanpyyntiin ja heidän tultuaan siitä osittain riippuvaiseksi. Kun kaupallinen valaanpyynti ja valaanhetulan hinta romahtivat vuoteen 1914 mennessä, ja turkiskauppakin tyrehtyi, pyrkivät iñupiatit saamaan tuloja myymällä käsityötaidetta. (Lee, 1983.) Valaanhetulakorien syntynä pidetään Point Barrowssa asuneen kauppias Charles Browerin pyyntöä, että Kinguktut, paikallinen iñupiatmies, valmistaisi valaanhetulasta korin mallinaan pajunjuuresta punottu kori. Koska iñupiatien kulttuurissa valaanhetulan käsittely oli ollut perinteisesti miesten työtä, alkoi valaanhetulakorienkin punonta miesten parissa. Browerin tarkoitus lienee ollut käyttää halvaksi materiaaliksi muuttunutta hetulaa eksoottisiin koriste-esineisiin, joita hän saattoi viedä lahjaksi tuttavilleen matkoillaan Alaskan ulkopuolelle USA:han. Ilmeisesti vuoteen 1931 asti vain Kinguktut valmisti näitä koreja, mutta pian Point Barrowsta löytyi useampi tekijä, ja sen jälkeen taidemuoto levisi muihin alueen kyliin. Valaanhetulakorien valmistus väheni jälleen toisen maailmansodan jälkeen. (Lee, 1983.) Alkuperätietojen ja Leen (1983) antamien piirteiden perusteella näyttää todennäköiseltä, että korin on tehnyt juuri Kinguktut. (käyttötapa)
- inuitit (kansa/heimo)
- iñupiaq (kansa/heimo)