Siirry sisältöön

Muistoja Turun palosta. Kuva: Ilari Järvinen/Museovirasto

Numismaattiset kokoelmat

Maamme laajin numismaattinen kokoelma

Suomen kansallismuseon numismaattisilla kokoelmilla on erityismuseoihin rinnastettava valtakunnallinen tallennusvastuu koskien Suomen rahahistoriaa, kunniamerkkejä sekä suomalaisia ja Suomea koskevia mitaleita. Kokoelmissa on noin 230 000 esinettä, muun muassa metallirahoja, seteleitä, poletteja, mitaleita ja kunniamerkkejä sekä rahaleimasimia ja säästölippaita ja muuta rahojen valmistamiseen ja käyttöön liittyvää esineistöä.

Kokoelman painopiste on Suomessa valmistetuissa ja käytetyissä tai muulla tavoin Suomeen liittyvissä esineissä, mutta siihen kuuluu myös vertailevaa aineistoa sekä erillisiä, myös ulkomaista esineistöä sisältäviä kokoelmia.

Numismaattiset kokoelmat muodostuvat kolmesta kokonaisuudesta: Suomen kansallismuseon, H. F. Antellin (1847–1893) sekä Kansallismuseoon vuonna 1920 siirretystä Helsingin yliopiston raha- ja mitalikokoelmasta, joka sai alkunsa 1700-luvun puolivälissä Turun akatemian rahakokoelmana.

Kotimaiset rahalöydöt muodostavat suurimman osan aineistosta. Ajallisesti esineistöä on maailman ensimmäisistä rahoista antiikin ajoilta aivan uusimpiin euromääräisiin rahoihin. Osaan esineistöstä voi tutustua verkossa Kuukauden esine(ulkoinen linkki) -sarjassa ja Finna(ulkoinen linkki)-palvelussa.

Suomen kansallismuseossa on maamme suurin numismaattinen käsikirjasto. Se kattaa lähes kaikki Suomessa ja Ruotsissa julkaistut numismaattiset teokset sekä tärkeimmät ulkomaiset julkaisut, joita kartutetaan jatkuvasti.

Numismaattisten kokoelmien intendentti vastaa rahalöytöihin liittyvistä viranomaistehtävistä yhteistyössä Museoviraston kanssa.

Lisätietoja:

kokoelmatjatutkimus@kansallismuseo.fi