Pääluettelo: Rintakoriste, suorakulmaisesta nahkapalasesta, johon on kiinnitetty hopearahoja ja päärlyjä. Syksyllä 1871 jätti tohtori K. G. F. Ignatius sen yliopiston rahakammioon (ver. kirja s. 526). Arvattavasti on tämä n. k. sherkämä, niinkuin No 2396:104. kts. myös kuvaan 325:85.
Rintakoriste on soljesta ja helmin sekä rahoin koristellusta nahkalevystä. Solki on messingistä valettu. Se on pieni paljinsolki, jonka alaosa levenee puolisuunnikkaan muotoiseksi levyksi. Solki on ommeltu kiinni nahkalevyyn.
Nahkalevy on suorakaiteen muotoinen. Yläreunaan ja molemmille sivuille on ommeltu pieniä lasihelmiä, joiden värit ovat valkoinen, musta, vihreä ja keltainen. Nahkalevyyn on ommeltu keskiaikaisia (?) hopeakopeekkoja, joita on 297 kpl.
Mitat
- pituus: 23,0 cm
- leveys: 10,0 cm
- halkaisija, suurin, rahat: 0,8 cm
Materiaalit
- metalli/kolikko
- nahka
- helmi/lasi
- metalli/hopea
Tekniikka
- käsityö
- käsityö_tekstiili/ompelu
- käsityö_tekstiili/ompelu
- metallityö/lyöminen
Objektinumerot
- objektinumero: SU240:7
Valmistus ja käyttö
Valmistuspaikka: Venäjä, Kazan, Kozmodemjansk
Käyttöpaikka: Venäjä, Kazan, Kozmodemjansk
Historia
- marit (kansa/heimo)
- vuorimarit (kansa/heimo)
- kiinnittäminen Naimisissa olevan naisen pääliina kiedottiin kaulan ympäri ja liinan toinen pää kiinnitettiin soljella paitaan. Rahakoristeisia solkia saattoi olla peräti kaksi peräkkäin. (käyttötapa)
- tsheremissit (kansa/heimo)
- Rahakammion intendentin Frida Ehrnstenin arvion mukaan korun rahat ovat hopeakopeekkoja eli ns. tipparahoja eri ajoilta. Keskiaikaisia ne eivät ole, vanhimmat näyttäisivät olevan 1500-luvun loppupuoliskolta Iivana IV:n hallitsijakaudelta (1547 – 1584) ja uudemmat Pietari Suuren ajalta (1682 – 1725). (valmistuksen lisätiedot)
Näyttelyt
- Kaukaa haettua – Kulttuurien museon perusnäyttely
- Kaukaa haettua – Kulttuurien museon perusnäyttely