Ryijyn loimi on kaksinkertaista villalankaa ja kude yksinkertaista villalankaa. Pohja on kudottu neliniitiseksi kilpikankaaksi. Ryijyn päissä on eri kudontaa. Nukkarivien välissä on neljä kudelankaa ja väli on 0,8-1 cm. Kussakin nukassa on 1-2 nukkalankaa, joka on kaksinkertaista paksua villalankaa. Nukan pituus on 4 cm ja solmu on tehty kahden loimilangan yli.
Ryijyn valkopohjaisessa reunuksessa kiertää aaltoileva, vihreä rokokooköynnös, jossa on punaisia kukkia. Reunuksen ulko- ja sisäreuna on rajattu kapealla punaisella nukkalistalla. Keskialan pohjaväri on lampaanmusta. Sen yläosassa on punaisella nukalla rajattu sininen kilpi, jossa on vuosiluku 1756. Alempana on pyöreän kehyksen sisässä nimikirjaimet "MAE". Sivuilla on keltaiset punakruunuiset leijonat. Muina kuvioina on erilaisia merkkausliinakuvioita, kuten viinikannuja, leveähameisia naishahmoja, kruunuja ja kukkia. Yläosassa on barokkimaiset punaiset kiehkurakuviot.
Mitat
- leveys: 167,0 cm
- pituus: 205,0 cm
- pituus, nukka: 4,0 cm
Materiaalit
- kangas/kilpikangas
- lanka/villa
- lanka/villa
- lanka/villa
Tekniikka
- käsityö
- käsityö_tekstiili/kudonta
- käsityö_tekstiili/solminta
Objektinumerot
- objektinumero: KA5902a
Valmistus ja käyttö
Valmistusaika: 1756
Käyttöpaikka: Uusimaa, Sipoo
Historia
- peite, sisustustekstiili, koristetekstiili Alun perin ryijyt olivat arvokkaita peittoja, joita pidettiin vuoteissa nukkapuoli alaspäin. Näissä peiteryijyissä koristelu oli vähäistä, mutta kun nukallisesta puolesta tuli yläpuoli, sen koristelu monipuolistui. Ryijyjä voitiin valmistaa myös kaksipuolisesti nukallisina, jolloin alapuoli oli yleensä koristelematon. 1700-luvulla kuviollisesti nukitettu ryijy yleistyi myös kansan keskuudessa. Koristeellinen ryijy oli ylellisyysesine, jota käytettiin esimerkiksi päiväpeitteenä, rekipeitteenä tai seinäkoristeena juhlissa. Kuviointiin vaikuttivat säätyläisryijyt, joiden kuviot voitiin puolestaan kopioida esimerkiksi merkkausliinoista. (käyttötapa)