Kyrksläde, smalslädä, joka on pitkä ja kapea. Reen keula eli sepä kohoaa jyrkästi ylöspäin ja on yhtä korkea kuin peräpää. Reen sivut on valmistettu yhdestä laudasta. Ne on kiinnitetty perälautoihin kulmatolppien avulla. Korin pohja on tehty kolmesta pitkittäisestä laudasta, jotka ulottuvat keulan yläreunaan asti. Reessä on takana yksi penkki. Reessä on kolme ketaraparia. Ketarat ovat kaarevat ja ne on kiinnitetty koriin tappiliitosten avulla. Jalaksissa on saverikot. Reen perälaudassa on puuleikkaus, jossa on lehtimäisiä koristekuvioita. Takana olevat kahvat ovat rautaiset. Reen etuosaa on uusittu.
Reki on maalattu keltaiseksi ja sen sivulautaa koristaa punaisella, vihreällä ja valkoisella taidokkaasti maalattu kukkaköynnös. Reunalauta on punainen. Perälaudan puuleikkaukset on maalattu vihreällä, punaisella ja mustalla värillä. Puuleikkauksen molemmin puolin lähtee alaspäin maalattu köynnöskuvio. Sen keskelle on maalattu ruusuasetelma. Reen keula on koristeltu puuleikkauksella. Koristekuvio on maalattu turkoosinvihreäksi ja kuvion tausta punaiseksi.
Koristelu: koristemaalaukset
Mitat
- pituus: 200,0 cm
- leveys, pienin, keula: 29,0 cm
- leveys, suurin, perä: 48,0 cm
- korkeus, perä: 68,0 cm
- korkeus, keula: 75,0 cm
Materiaalit
- puu
Tekniikka
- käsityö
- puutyö
Objektinumerot
- objektinumero: K4407:560
Valmistus ja käyttö
Valmistusaika: 1791 – 1841
Valmistuspaikka: Suomi, Kristiinankaupunki
Käyttöpaikka: Pohjanmaa, Siipyy
Historia
- ajoreki Kappireki tarkoittaa pitkää ja kapeaa ajelurekeä. Kirkkomatkat tehtiin tällaisella hienommalla reellä. Kirkkoreki oli yleensä sironmuotoinen ajoreki. (käyttötapa)
- Marko Kasto on kirjassaan Mestareita ja oppipoikia: Pohjanmaalla toimineet käsityöläismaalarit attribuoinut koristekuviot kristiinankaupunkilaiselle Carl Gustaf Crantzille (1763 – 1841). (valmistuksen konteksti)