Siirry sisältöön

Raha

Konstantinopolissa lyöty bysanttilainen hopearaha, miliaresion. Lyöttäjinä Basileios II ja Konstantinos VIII. Rahaa on käytetty riipuksena, ja siinä on säilynyt osa kiinnitysniitistä ja reikä. Konstantinopolissa (977–989) lyöty Basileios II:n ja hänen veljensä Konstantinos VIII:n lyöttämä bysanttilainen hopearaha eli miliaresion. Etusivulla on risti, jonka vasemmalla puolella on kuvattuna kruunattu sekä parrakas Basileios II jalokivin koristellussa puvussa ja oikealla puolella viittaan pukeutunut kruunattu Konstantinos VIII. Takasivulla on kirjoitusta (hallitsijoiden nimet). Basileios II hallitsi Bysantin valtakuntaa yhdessä veljensä kanssa aina kuolemaansa asti vuoteen 1025. Bysanttilaiset rahat ovat harvinaisia Suomen löydöissä ja suurin osa niistä onkin rei’itetty. Tämä viittaisi siihen, että miliaresioneja on Suomen alueella käytetty pääasiassa koruina.

Konstantinopolissa lyöty bysanttilainen hopearaha, miliaresion. Lyöttäjinä Basileios II ja Konstantinos VIII. Rahaa on käytetty riipuksena, ja siinä on säilynyt osa kiinnitysniitistä ja reikä. Konstantinopolissa (977–989) lyöty Basileios II:n ja hänen veljensä Konstantinos VIII:n lyöttämä bysanttilainen hopearaha eli miliaresion. Etusivulla on risti, jonka vasemmalla puolella on kuvattuna kruunattu sekä parrakas Basileios II jalokivin koristellussa puvussa ja oikealla puolella viittaan pukeutunut kruunattu Konstantinos VIII. Takasivulla on kirjoitusta (hallitsijoiden nimet). Basileios II hallitsi Bysantin valtakuntaa yhdessä veljensä kanssa aina kuolemaansa asti vuoteen 1025. Bysanttilaiset rahat ovat harvinaisia Suomen löydöissä ja suurin osa niistä onkin rei’itetty. Tämä viittaisi siihen, että miliaresioneja on Suomen alueella käytetty pääasiassa koruina.

Mitat

  • paino: 4,0 g
  • halkaisija: 29,0 mm

Materiaalit

  • hopea

Objektinumerot

  • objektinumero: RK3630:5

Valmistus ja käyttö

Valmistusaika: 977 – 989
Valmistuspaikka: Konstantinopoli
Löytöpaikka: Anttila

Historia

  • Raha kuuluu Liedon Anttilasta vuonna 1897 löydettyyn rahakätköön. Rahat olivat olleet saviastian sisällä. Kätkö sisälsi noin 900 viikinkiaikaista rahaa ja muutamia esineitä. (historiatiedot)