Vaippa, jossa vuosiluku 1837. Peitteessä on viidet sisäkkäiset kehykset ja näiden välissä mustat viivat. Ulommainen kehys sininen, sisimmäinen punainen, keskimmäisessä pari vihreää aaltoviivaa punaisella pohjalla. Keskuksessa on punaisia, vihreitä ja keltaisia tähtiä sekä vaaleanpunaisia neliöitä lampaanmustalla pohjalla.
Koristelu: pujotus
Mitat
- pituus: 172,5 cm
- leveys: 114,5 cm
Materiaalit
- villa
Tekniikka
- käsityö_tekstiili/pujotus
Objektinumerot
- objektinumero: KA8804
Valmistus ja käyttö
Valmistusaika: 1837
Käyttöpaikka: Sääksmäki
Historia
- pujotuspeitteet, historia ja käyttö Maamme vanhimmat hämäläiset kuvatäkit ovat 1700-luvulta ja viittaavat värityksen ja kuvioinnin puolesta Ruotsiin. Hämeen vanhimmissa pujotetuissa peitteissä on yhtymäkohtia saman alueen ryijytaiteeseen. Vaatimattomampina ja halvempina peitteinä ne usein korvasivat ryijyn, josta lainattiin peitteisiin kuvioaiheita. Pujotuspeitteiden loimilankana on yleensä kaksisäikeinen hamppu- tai pellavalanka, pohjakuteena kertaamaton villalanka. Kuviokuteena voi olla kertaamatonta tai kerrattua villalankaa kaksin- tai useampikertaisena. Peitteiden yleisin sidos on kuderipsi, mutta myös palttinaa ja ruusukasta käytettiin. Palttina kudottiin niin tiheäksi, että se näyttää ripsiltä. Pujotuksena käytettiin joko juoksu- tai kiertopujotusta. Juoksupujotuspeitteet jaetaan tekniikan ja esiintymisalueen mukaan neljään ryhmään; hämäläisiin, pohjalaisiin, karjalais-kymenlaaksolaisiin ja pohjoishämäläisiin pujotuspeitteisiin. (käyttötapa)