kuvatäkki, loimi pellavaa, pohjakude villaa. Ripsisidos. Kaksilevyinen. Kudottu puna-siniraitaiseksi. Leveiden raitojen leveys n. 10 cm, välissä kapeampia n. 5 cm raitoja sinisellä, punaisella, keltaisella ja vihreällä villalangalla. Koristekuvioina pujotettuja vinoneliöitä ja pystysuoria polvekeraitoja tummansinisellä, vihreällä, valkoisella ja punaisella villalangalla. Lyhyillä sivuilla 2 cm leveät päärmeet.
Koristelu: pujotus
Mitat
- leveys: 130,5 cm
- pituus: 154,5 cm
Materiaalit
- lanka/pellava
- lanka/villa
- lanka/villa
Tekniikka
- käsityö
- käsityö_tekstiili/kudonta
- käsityö_tekstiili/kudonta
Objektinumerot
- objektinumero: K7351:60
Valmistus ja käyttö
Käyttöpaikka: Virolahti
Historia
- Maamme vanhimmat hämäläiset kuvatäkit ovat 1700-luvulta ja viittaavat värityksen ja kuvioinnin puolesta Ruotsiin. Hämeen vanhimmissa pujotetuissa peitteissä on yhtymäkohtia saman alueen ryijytaiteeseen. Vaatimattomampina ja halvempina peitteinä ne usein korvasivat ryijyn, josta lainattiin peitteisiin kuvioaiheita. Pujotuspeitteiden loimilankana on yleensä kaksisäikeinen hamppu- tai pellavalanka, pohjakuteena kertaamaton villalanka. Kuviokuteena voi olla kertaamatonta tai kerrattua villalankaa kaksin- tai useampikertaisena. Peitteiden yleisin sidos on kuderipsi, mutta myös palttinaa ja ruusukasta käytettiin. Palttina kudottiin niin tiheäksi, että se näyttää ripsiltä. Pujotuksena käytettiin joko juoksu- tai kiertopujotusta. Juoksupujotuspeitteet jaetaan tekniikan ja esiintymisalueen mukaan neljään ryhmään; hämäläisiin, pohjalaisiin, karjalais-kymenlaaksolaisiin ja pohjoishämäläisiin pujotuspeitteisiin. (käyttötapa)