kuvapeitto, kaksilevyinen, loimi pellavaa, kude paksuhkoa yksinkertaista karvavillalankaa. Kuviokude kaksinkertaista villalankaa. Keskusalaa koristaa tyyliteltyjen kasvinlehtiaiheinen ruudutus. Keskusalueen reunakuviona on köynnösaihe. Aivan ulommaisena on vielä vinoviiva-aiheinen kehys, jonka ulkopuolelle jää yksinkertaiset kolmilehti-ornamenttikuviot. Värit: pohja luonnonmusta, pujotuskuviot punaiset ja reunoissa keltaiset. Peiton alareunassa keskellä vuosiluku 1891 ja oikeassa alareunassa kirjaimet E R.
Koristelu: pujotus
Mitat
- leveys: 126,0 cm
- pituus: 178,5 cm
Materiaalit
- lanka/pellava
- lanka/villa
- lanka/villa
Tekniikka
- käsityö
- kankaankudonta
- poiminta (kankaankuviointi)
Objektinumerot
- objektinumero: K9407:2
Valmistus ja käyttö
Valmistusaika: 1891
Historia
- Maamme vanhimmat hämäläiset kuvatäkit ovat 1700-luvulta ja viittaavat värityksen ja kuvioinnin puolesta Ruotsiin. Hämeen vanhimmissa pujotetuissa peitteissä on yhtymäkohtia saman alueen ryijytaiteeseen. Vaatimattomampina ja halvempina peitteinä ne usein korvasivat ryijyn, josta lainattiin peitteisiin kuvioaiheita. Pujotuspeitteiden loimilankana on yleensä kaksisäikeinen hamppu- tai pellavalanka, pohjakuteena kertaamaton villalanka. Kuviokuteena voi olla kertaamatonta tai kerrattua villalankaa kaksin- tai useampikertaisena. Peitteiden yleisin sidos on kuderipsi, mutta myös palttinaa ja ruusukasta käytettiin. Palttina kudottiin niin tiheäksi, että se näyttää ripsiltä. Pujotuksena käytettiin joko juoksu- tai kiertopujotusta. Juoksupujotuspeitteet jaetaan tekniikan ja esiintymisalueen mukaan neljään ryhmään; hämäläisiin, pohjalaisiin, karjalais-kymenlaaksolaisiin ja pohjoishämäläisiin pujotuspeitteisiin. (käyttötapa)