Siirry sisältöön

Miekka

Lyhytteräinen miekka. Yksiteräinen, hionta molemmille lappeille, terä kärjestä n. 15 cm:n matkalta hiottu kaksipuoleiseksi. Terän kärki keskellä. Molemmissa lappeissa on leveä veriura. Kahva on messinkiä, valettu yhdeksi kappaleeksi. Väistimen varret päättyvät umpinaisiin sileisiin renkaisiin. Huotra on puuta, joka on päällystetty mustaksi värjätyllä nahalla. Huotrassa messinkinen kärkihela sekä suuhela, jota peittää nahkainen suoja, joka takaosasta jatkuu vyölenkiksi.

Lyhytteräinen miekka. Yksiteräinen, hionta molemmille lappeille, terä kärjestä n. 15 cm:n matkalta hiottu kaksipuoleiseksi. Terän kärki keskellä. Molemmissa lappeissa on leveä veriura. Kahva on messinkiä, valettu yhdeksi kappaleeksi. Väistimen varret päättyvät umpinaisiin sileisiin renkaisiin.

Huotra on puuta, joka on päällystetty mustaksi värjätyllä nahalla. Huotrassa messinkinen kärkihela sekä suuhela, jota peittää nahkainen suoja, joka takaosasta jatkuu vyölenkiksi.

Mitat

  • pituus: 73,3 cm
  • leveys, suurin: 10,0 cm
  • pituus, terä: 59,0 cm
  • leveys, terä: 3,1 cm

Materiaalit

  • rauta (raaka-aineet)
  • messinki
  • puu (luonnonmateriaalit)
  • nahka (eläinkunnan materiaalit, luonnonmateriaalit)
  • messinki

Objektinumerot

  • objektinumero: VA1120:
  • vanha objektinumero: 38
  • vanha objektinumero: 49

Valmistus ja käyttö

Valmistusaika: aikaisintaan 1850 – 1899

Historia

  • Miekka on Vankeinhoitomiesten yhdistyksen vuonna 1893 perustaman vankeinhoitomuseon kokoelmaan kuulunut esine. Miekka on kuulunut vanginvartijan varusteisiin. Miekka on venäläisen miehistöhukarin tapainen, jota on erityisesti käytetty työvälineenä ja lyömäaseena. Suomessa vanginvartijan varusteena hukareja käytetty todennäköisesti 1800-luvun puolivälin jälkeen 1900-luvun alkuun asti. (historiatiedot)