Siirry sisältöön

Lumikengät

Katajainen kehys, jonka keskellä on noin 31,5 cm pitkä jalansijapuu, joka on yhdistetty kehään kahdeksalla pajuvitsaksella. Keskimmäisiin vitsaksiin on yhdistetty rintavihta ja tähän kantavihta, joka on näistä pidempi.

Katajainen kehys, jonka keskellä on noin 31,5 cm pitkä jalansijapuu, joka on yhdistetty kehään kahdeksalla pajuvitsaksella. Keskimmäisiin vitsaksiin on yhdistetty rintavihta ja tähän kantavihta, joka on näistä pidempi.

Mitat

  • pituus: 40,0 cm
  • leveys: 30,0 cm

Materiaalit

  • puu
  • puu/kataja

Tekniikka

  • käsityö

Objektinumerot

  • objektinumero: KD1019

Historia

  • "J. W. Kotikoski kertoo tämäntapaista: Karpposet käytettiin keväällä korstehangella sekä talvella naurishau´oilla ("kuopilla" eli "pulmusilla") käydessä, myös metsämatkoilla vihtoja hakiessa ym. oli ne kätevät. Lintuja tuulastaissa ja karhua kiertäessä käytettiin niitä myös, sillä uskottiin, ettei karhu pääse pois eli mene yli karpposten kierroksesta. Karpposten jälkiä kutsuttiin myös "pirun jäljet". Karpposissa oli jalan alla puinen keskus, johon rintavihta ja kantavihta oli kiinnitetty, kantavihta sidottiin ylös nuoralla, ympärillä oli päreinen kehä. Käytettiin Korpilahdella yleisesti noin 80-100 vuotta sitten (eli 1812-1832). Nyt (1912) hävinneet kokonaan, ainoastaan jotkut vanhat muistavat niitä. Karpposet käytetty Keski-Suomessa ennen yleisesti. Tämän on valmistanut vanhain muistojensa nojalla talonvaari Kalle Wanha Maahi (?). Viimeiset karpposet paikkakunnalla oli Jussi Kaskivuorella Korpilahdessa, kuoli n. 1890, edellä mainitun vaarin appi-isä." (käyttötapa)