Siirry sisältöön

Lakki

Patalakki, kuusikiilainen ja 12-osainen. Kahdesta sinisestä pohjakankaasta ommeltu, kiilojen välissä olevat saumat koristeltu vaaleilla kangasnauhoilla.

Patalakki, kuusikiilainen ja 12-osainen. Kahdesta sinisestä pohjakankaasta ommeltu, kiilojen välissä olevat saumat koristeltu vaaleilla kangasnauhoilla.

Mitat

  • korkeus: 11,0 cm

Materiaalit

  • kangas

Tekniikka

  • käsityö
  • käsityö_tekstiili/ompelu

Objektinumerot

  • objektinumero: KA1692

Historia

  • patalakki; Lakki tunnetaan keskiajalta lähtien asiakirjoissa nimeltä pitnilca. Patalakkeja käytettiin aikoinaan koko Suomessa. Ne olivat 1600-luvulla yleisiä alemman porvariston ja kansanmiehen päähineinä. Patalakkeja käytettiin paitsi arkisin myös kirkko- ja matkapäähineinä, kunnes ne 1800-luvun kuluessa alenivat vain arki- ja työpäähineiksi. Patalakki oli kansan keskuudessa myös vainajan päähine. Länsi-Suomessa patalakki jäi käytöstä 1800-luvun puoliväliin mennessä. Sen sijaan Savossa ja Pohjois-Karjalassa se oli yleinen miesten päähine vielä 1800-luvun loppupuolellakin. (käyttöhistoria)
  • Kiiloista kokoon ommeltu patamainen, lieritön ja lipaton lakki. Lakki ommeltiin tavallisesti kuudesta kiilamaisesta kappaleesta, joita yhdistivät saumat peitettiin nyörein tai nauhoin. (valmistus)
  • Kiilamaisista kangaskappaleista ommeltuja patalakkeja käytettiin aikoinaan koko Suomessa. Ne ovat keskiajan pohjoismaista perua, mutta sama lakkityyppi tunnettiin aikoinaan myös Keski-Euroopassa. Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa tämän päähineen nimitys on kairalakki, mm. Satakunnassa ja Hämeessä nyörilakki, mikä johtuu kangaskiilojen nyörimäisistä reunustusiisnoista. Keski- ja Pohjois-Pohjoismaalta tunnetaan patalakin nimityksenä kairalakin ohella pitnilkka (SMA), joka on satoja vuosia vanha ruotsinmaalainen kalottipäähineen nimitys (Pylkkänen 1970). Patalakkeja käytettiin aikoinaan myös kirkko- ja matkapäähineinä, kunnes ne 1800-luvun kuluessa alenivat arvossa vain arki- ja työpäähineiksi. Patalakkeja oli paikoitellen ostettavissa esim. markkinoilta käsityöläisten tuotteina. Mm. Oulussa laitakaupungin köyhät vaimot hankkivat ansiotuloja patalakkien valmistuksella, ja muissakin kaupungeissa oli niiden ompelijoita. (käyttö)
  • Kiiloista ommeltu päänmyötäinen kiilalakki, kairalakki, patalakki tunnetaan keskiajalta lähtien asiakirjoissa nimeltä pitnilkka. Se ommeltiin tavallisesti kuudesta kiilamaisesta kappaleesta, joita yhdistävät saumat peitettiin nyörein tai nauhoin. Neljästä kappaleesta ommeltu lakki tunnettiin myös nimellä korsmyssa. 1500-luvulla pitnilkkaa käytettiin suojapäähineenä sotilaiden kypärän alla. Patalakki oli 1600-luvulla yleinen alemman porvariston ja kansanmiehen päähine. Kaupunkien myssyntekijät valmistivat kiilalakkeja, joita sai ostaa markkinoilta ja kaupunkien puodeista. Kiilalakkiin kelpasivat myös käytetyt vaatteet. Patalakki oli myös kansan keskuudessa vainajan päähine. (käyttö)

Näyttelyt

  • Akseli Gallen-Kallela (näyttely)