Suunnilleen puoliksi sininen ja punainen puukolla vuolemalla molemmista päistä teroitettu sinipunakynä. Sivussa on pituussuunnassa valmistajan merkinnät kultaiselle tekstillä "STABILO color CE 979/815" sekä painettuna numerosarja "021".
Mitat
- 0,7 x 0,7 x 16,5
Materiaalit
- puu (luonnonmateriaalit)
Tekniikka
- teollinen valmistus (valmistustavat)
Objektinumerot
- objektinumero: IT150:16
Historia
- Suomalainen kirjailija, toisinajattelija ja luonnonsuojelija Pentti Linkola (1932─2020) hankki elantonsa kalastamalla, mutta hänen intohimonsa oli linnut. Linkola tutki lintuja ja tilastoi havaintonsa. Luonnonsuojelijana hän oli näkyvä ekologisen elämäntavan puolestapuhuja. Pentti Linkolan yhteiskunnalliset puheenvuorot ja kirjoitukset herättivät keskustelua, kritiikkiä ja kohuakin. Luonto oli hänelle tärkeämpi kuin ihmiset ja ihminen vain yksi laji muiden eläinkunnan lajien joukossa. Ihmisen aiheuttaman luontokadon seuraaminen oli hänelle vaikeaa. Pentti Linkolan tyttäret Mirjami Linkola ja Leena Linkola lahjoittivat isänsä jäämistöstä esineitä Suomen kansallismuseon kokoelmiin kesäkuussa 2021. He valikoivat tärkeimpiä käyttöesineitä, jotka ovat ”niin Penaa”, eli edustavat heidän mielestään Linkolaa parhaiten. Kokonaisuuteen (IT150:1-17) kuuluu kiikarit, kirjoituskone, kirjevaaka, puukko, kyniä, kalapuntari sekä muistivihkoja. Esineet ovat Pentti Linkolan kodista Sääksmäen Ritvalasta, joka kuuluu nykyään Valkeakoskeen. Linkola asui rakennuttamassaan pienessä talossa vuodesta 1978. Puolentoista hehtaarin tilaan kuului piharakennuksia, vähän peltoa ja kasvimaa. Pellosta sai heinät hevoselle, joka oli hankittu kalastusta varten. Talossa haisi savu, kala ja kaasuhellan kaasu. Sähköä käytettiin vain valaistukseen ja radioon. Päivittäisessä käytössä olleissa esineissä on vahva haju, likaa ja käytönjälkiä. Esinekokonaisuus kertoo esimerkiksi Linkolan ammatista kalastajana, keskustelua herättäneestä kirjallisesta työstä sekä lintuihin liittyvästä toiminnasta. Puukolla teroitettuja lyijykynänpätkiä oli Pentti Linkolan kaikkien mahdollisten vaatteiden taskuissa muistiinpanoja varten. Linkola käytti sini- ja punakyniä tehosteväreinä. Hän painotti teksteissä kohtia alleviivaamalla punakynällä tai kirjoittamalla huutomerkin. Linkola allekirjoitti epäviralliset tekstit punaisella P-kirjaimella. (käyttöhistoria)