Siirry sisältöön

Kuvatäkki

pujotuspeitto, rekivaipaksi kudottu, kirkasvärinen. Keskiosan kuviot kannuksenpyöriä, reunus vinoneliötä. Koristelu: pujotus

pujotuspeitto, rekivaipaksi kudottu, kirkasvärinen. Keskiosan kuviot kannuksenpyöriä, reunus vinoneliötä.

Koristelu: pujotus

Mitat

  • pituus: 172,5 cm
  • leveys: 126,0 cm

Materiaalit

  • villalangat

Tekniikka

  • kankaankudonta

Objektinumerot

  • objektinumero: KA4213

Valmistus ja käyttö

Käyttöpaikka: Etelä-Häme

Historia

  • Maamme vanhimmat hämäläiset kuvatäkit ovat 1700-luvulta ja viittaavat värityksen ja kuvioinnin puolesta Ruotsiin. Hämeen vanhimmissa pujotetuissa peitteissä on yhtymäkohtia saman alueen ryijytaiteeseen. Vaatimattomampina ja halvempina peitteinä ne usein korvasivat ryijyn, josta lainattiin peitteisiin kuvioaiheita. Pujotuspeitteiden loimilankana on yleensä kaksisäikeinen hamppu- tai pellavalanka, pohjakuteena kertaamaton villalanka. Kuviokuteena voi olla kertaamatonta tai kerrattua villalankaa kaksin- tai useampikertaisena. Peitteiden yleisin sidos on kuderipsi, mutta myös palttinaa ja ruusukasta käytettiin. Palttina kudottiin niin tiheäksi, että se näyttää ripsiltä. Pujotuksena käytettiin joko juoksu- tai kiertopujotusta. Juoksupujotuspeitteet jaetaan tekniikan ja esiintymisalueen mukaan neljään ryhmään; hämäläisiin, pohjalaisiin, karjalais-kymenlaaksolaisiin ja pohjoishämäläisiin pujotuspeitteisiin. (käyttötapa)