Siirry sisältöön

Morsiamen helykruunu

Puolikuun muotoinen, punaisesta staniolipaperista tehty morsiuskruunu. Takakappale on edestä herttamainen. Kruunu on kauttaaltaan koristeltu peileillä, lasihelmillä sekä joulukuusenkoristeilla. Takaosasta riippuu kaksi punaista ja kaksi sinistä kukikasta silkkinauhaa. Numerot 6816:146-150 kuuluvat yhteen.

Talonpoikaismorsiamen pukeminen loistaviin lainahelyihin on säätyläispiireistä omaksuttu vanha tapa, jota voidaan Suomessa seurata ainakin 1600-luvulta lähtien, yksittäisten korujen osalta jopa keskiajalta asti.

Vaatimattomassakin asemassa olevat morsiamet puettiin lainakoruin samaan tapaan kuin korkeasäätyiset neidot. Erityisen morsiamenpukijan tehtävänä oli varustaa morsian hääpäivänään mahdollisimman komeaksi. 1700-luvulla talonpoikaismorsianten pukeminen kuului usein papinemäntien velvollisuuksiin. Vähitellen tehtävä siirtyi miltei ammattimaisille morsiamenpukijoille. Morsian koristettiin kihlakoruin ja päähän painettiin morsiamen tunnuksista tärkein – morsiuskruunu.

1700-luvun jälkipuoliskolla tulivat muotiin silkkikankaasta tai seppeleen tapaan paperista tehdyt morsiuskruunut, jotka koristettiin erilaisin helyin, paperikoristein ja kangaskukin. Kruunumorsianperinteen itäisimmällä alueella Kymenlaaksossa, helykruunut kehittyivät 1800-luvun jälkipuoliskolla puolikuunmuotoisiksi ja ne koristeltiin staniolipapereilla. Maan länsiosissa kruunumorsian-perinne jatkui 1800-luvun loppupuolelle asti.

Kyseinen kruunu on peräisin Vehkalahdelta, Kymenlaaksosta.

K6816:146

Materiaalit

  • paperi (elottomat objektit, kasvimateriaalit)
  • silkki
  • peililasi
  • lasi (aine)

Tekniikka

  • käsityö

Objektinumerot

  • objektinumero: K6816:146

Valmistus ja käyttö

Valmistusaika: ennen 1922
Käyttöpaikka: Vehkalahti

Näyttelyt

  • Kansallismuseon perusnäyttely / Ruotsin ja Venäjän aika / Toista maata (näyttely)