Siirry sisältöön

Kaappikello

Kaappikello, joka on rokokoovaikutteinen ja kaarevamuotoinen. Kaappikello on runsailla puuleikkauksilla ja maalauksilla koristettu. Koristemaalauksissa väreinä ovat vihreä, punainen ja keltainen sekä sininen. Kaapin alaosaan on veistetty kaksi kurjenmiekkaa muistuttavaa kukkaa. Heilurikaapissa on pyöreä aukko, jota ympäröi lehväkoriste ja sen lomasta pilkottavat viikate ja tiimalasi. Näiden yläpuolelle on veistetty viinirypäleterttu. Kellotaulun alapuolella on kahteen kerrokseen veistetty akantuslehtikoristeet. Kellotaulun ympärillä on myös veistokoristelua. Kellon hatussa lukee teksti: ” Anders Johanson Ryiback”. Kellotaulusta puuttuvat viisarit ja koneistosta puntit. Koristelu: maalaus- ja puuleikkauskoristelu

Kaappikello, joka on rokokoovaikutteinen ja kaarevamuotoinen. Kaappikello on runsailla puuleikkauksilla ja maalauksilla koristettu. Koristemaalauksissa väreinä ovat vihreä, punainen ja keltainen sekä sininen. Kaapin alaosaan on veistetty kaksi kurjenmiekkaa muistuttavaa kukkaa. Heilurikaapissa on pyöreä aukko, jota ympäröi lehväkoriste ja sen lomasta pilkottavat viikate ja tiimalasi. Näiden yläpuolelle on veistetty viinirypäleterttu. Kellotaulun alapuolella on kahteen kerrokseen veistetty akantuslehtikoristeet. Kellotaulun ympärillä on myös veistokoristelua. Kellon hatussa lukee teksti: ” Anders Johanson Ryiback”. Kellotaulusta puuttuvat viisarit ja koneistosta puntit.

Koristelu: maalaus- ja puuleikkauskoristelu

Mitat

  • korkeus: 221,0 cm
  • leveys: 68,0 cm
  • syvyys: 25,0 cm

Materiaalit

  • puu

Tekniikka

  • käsityö

Objektinumerot

  • objektinumero: K4331:338

Valmistus ja käyttö

Valmistuspaikka: Etelä-Pohjanmaa, Ähtävä
Käyttöpaikka: Etelä-Pohjanmaa, Ähtävä

Historia

  • ajanmääritys ja arvohuonekalu Kaappikello oli käytössä vauraimmissa taloissa jo 1700-luvun loppupuolella, mutta laajemmin kaappikello yleistyi vasta 1800-luvulla. Taloissa, joissa oli paljon ulkopuolista työvoimaa, kello toi esimerkiksi täsmällisyyttä työaikoihin. (käyttötapa)
  • Kaappikellon on sanottu olleen saman puusepän tekemä, joka teki saarnastuolin ja alttaritaulun Ähtävän kirkkoon. Ähtävän kirkon puusepät olivat paikallisia ja heitä kutsuttiin nimillä Berklars-snickarn ja Jofs-snickarn. Kirkko sijaitsee nykyisin Ribacka nimisellä paikalla. Kirkon rakensi vuoden 1770 paikkeilla Matti Honka. (tapahtuma)