Lyhyt ja hieman kaartuvateräinen sapelin kaltainen teräase, hukari. Terä yksipuolinen, hionta molemmille lappeille, kärki lähes keskellä (enemmän selkäpuolella). Molemmin puolin kapea veriura lähellä selkää. Kahvan kourainosa mustaksi maalattua puuta, jossa kallistuvat pysty-uurteet. Väistin, sormikaari, ponsi ja helat messinkiä. Väistimen päässä rengas miekantupsua varten. Kahvassa lukitusmekanismi, jolla se lukitaan huotraan: kahvan "sisäpuolella" väistimen päällä painettava nasta lukituksen aukaisemiseksi.
Huotra kovetettua, mustaksi värjättyä nahkaa. Messinkinen suuhela sekä messinkinen kärkikoriste. Nahkainen vyölenkki.
Mitat
- pituus, suurin: 58,7 cm
- leveys, suurin: 12,5 cm
- pituus, terä: 45,7 cm
- leveys, terä: 3,2 cm
Materiaalit
- messinki
- puu (luonnonmateriaalit)
- nahka (eläinkunnan materiaalit, luonnonmateriaalit)
Objektinumerot
- objektinumero: VA1125:
- vanha objektinumero: 38
- vanha objektinumero: 49
Valmistus ja käyttö
Valmistusaika: aikaisintaan 1900 – 1929
Historia
- Hukari on Vankeinhoitomiesten yhdistyksen vuonna 1893 perustaman vankeinhoitomuseon kokoelmaan kuulunut esine. Hukaria on käytetty vanginvartijan varusteena Turun kuritushuoneella. Miekka on venäläinen, ns. miehistöhukari, joka on erityisesti työväline ja lyömäase. Tämä kevyt ja huotraan lukittava hukari näyttää korvanneen aiemman raskaamman mallin (ks. VA1115 – VA1119) noin 1900-luvun alussa. Hukaria on voitu kantaa vyöllä myös yhdessä revolverin kanssa. (historiatiedot)