Suomen kansallismuseon etnografisiin kokoelmiin kuuluvan Mesa Verde -kokoelman keräsi 1890-luvulla ruotsalainen geologi Gustaf Nordenskiöld. Kokoelma käsittää noin 600 muinaisten pueblo-intiaanien esinettä 500–1300-luvuilta. Palautus koskee kahdenkymmenen esivanhemman hautajäännettä sekä 28:a heidän mukanaan haudattua esinettä. Muu osa kokoelmasta jää Suomeen.
”On hienoa, että pitkään valmisteltu luovutus on nyt toteutunut erinomaisessa yhteistyössä osapuolten välillä. Koko herkän ja tunteikkaankin prosessin ajan meille on ollut äärimmäisen tärkeää kunnioittaa heimojen toivomuksia”, kertoo Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila.
”Suomi on sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin ja museoeettisiin periaatteisiin, jotka korostavat kulttuuriomaisuuden merkitystä alkuperämaidensa kansoille. Suomen kansallismuseon yhä tärkeämpi tehtävä on vahvistaa kulttuurienvälistä dialogia, moninaisuutta ja jokaisen oikeutta omaan kulttuuriperintöönsä”, täydentää Anttila.
Suomen kansalliset kokoelmat ovat valtion omaisuutta, joten luovuttaminen on edellyttänyt valtioneuvoston lupaa. Päätös tehtiin valtioneuvoston yleistunnossa 13.8.2020.
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko iloitsee päätöksestä: ”Tämä päätös on kansainvälisestikin merkittävä ja toteuttaa YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan julistuksen periaatteita. Haluan kiittää Suomen kansallismuseota siitä vastuullisesta tavasta, jolla se on hoitanut palautusta hyvässä yhteistyössä Mesa Verden alkuperäiskansojen edustajien ja USA:n viranomaisten kanssa. Palautuksen onnistuminen on merkittävä asia Mesa Verden kansoille, mutta myös Suomelle ja Suomen kansallismuseolle.”
Kulttuurinen kestävyys edellyttää jatkuvaa kansainvälistä työtä
Tänä päivänä kulttuuriperintöaineistojen vientiä pois alkuperämaasta säätelevät kansainväliset sopimukset. 1890-luvulla sopimuksia ei ollut laadittu, eikä nykypäivän sopimuksia sovelleta takautuvasti. Vaikka hautalöytöjen tuominen Eurooppaan ei aikoinaan tapahtunut lainvastaisesti, nyt voidaan todeta, että toiminnassa ei otettu huomioon hautojen kulttuurista ja hengellistä suurta merkitystä alkuperäiskansalle.
Alkuperäiskansoja edustivat repatriaatioprosessissa neljä heimoa: Hopi, Acoma, Zia ja Zuni. Heidän toimestaan toteutettiin myös esivanhempien uudelleenhautaaminen. Yhteisessä tiedotteessaan heimojen edustajat korostavat, miten merkityksellistä ja arvokasta on, että kansojen esivanhemmat ovat nyt päässeet rauhaan ja miten tärkeää on kulttuurienvälinen vuoropuhelu ja ymmärrys.
Nyt tapahtunut repatriaatio toteuttaa osaltaan myös kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi laaditun Unescon yleissopimuksen henkeä. Sopimuksen solmimisesta Pariisissa 1970 tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta.