Vuonna 1910 valmistuneen Kansallismuseon osittaisen peruskorjauksen tavoitteena oli parantaa museon toiminnallisuutta, saavutettavuutta ja turvallisuutta sekä kunnioittaa rakennuksen arkkitehtonista ja kulttuurihistoriallista arvoa. Monet työt Kansallismuseon korjauksessa ovat vaatineet vanhaa käsityötaitoa ja niihin erikoistuneita urakoitsijoita. Museoviraston Kulttuuriympäristöpalvelut on toiminut Kansallismuseon peruskorjauksessa rakennussuojelun ja entistävän korjaamisen asiantuntijana ja valvojana.
– Jatkuva yhteistyö Museoviraston, suunnittelijoiden, tilaajan ja rakennuttajakonsultin kanssa takasi tarkalleen oikean lopputuloksen. Kaiken kaikkiaan tällaisissa hankkeissa yhteistyön merkitys eri toimijoiden kanssa on valtava. Tämä oli kaikille rakentajille upea tilaisuus päästä osaksi Kansallismuseon historiaa, NCC:n työpäällikkö Niko Simola kertoo.
Työturvallisuudesta huolehtiminen on ollut peruskorjauksessa tärkeässä roolissa.
Merkittävin muutos museon jugend-rakennuksen korjauksessa tehtiin museorakennuksen avoimelle, ennen museoravintolan sisäpihaterassina palvelleelle sisäpihalle, joka katettiin lasikatolla. Lasipihan ja portaiden kautta historiallinen päärakennus ja uudisosa(ulkoinen linkki) yhdistyvät toisiinsa.
Korjaustöiden laajin osuus oli vesikattojen korjaus. Siinä kupariset ja walesilaisesta liuskekivestä erikokoisin ja -muotoisin kivin ladotut paanukatot korjattiin. Noin 60 prosenttia vanhoista liuskekivistä voitiin asetella katon korjauksen jälkeen takaisin paikoilleen ja loput vaihdettiin uusiin. Kupari oli myös pääosin kestänyt hyvin aikaa. Kuparitöissä erikoisuutta toivat katon tornit, rondellit ja lanterniinit. Julkisivujen rappaukset uusittiin ja kivet syväsaumattiin. Julkisivu ja katto korjattiin sääsuojien alla. Myös rakennuksen vanhat ikkunat sekä pihan metalli- ja puuportit korjattiin ja puuaidat uusittiin.
Sisätiloissa korjattujen pintojen värit valittiin tarkoin yli sadasta työmaan toteuttamasta värimallista. Sisällä myös tilojen akustiikkaa parannettiin ja ullakolle rakennettiin kaksi uutta ilmanvaihtokonetta. Rakennuksen talotekniikkaa parannettiin merkittävästi. Koko työmaan ajan tilojen suojaus oli merkittävä osa työmaan arkea. Akseli Gallen-Kallelan freskot suojattiin huolellisesti pölyltä ja vallitsevia olosuhteita mitattiin tärinä-, kosteus- ja lämpöanturoilla.
NCC oli hankkeen pääurakoitsijana mukana jo toteutusvaihetta edeltävässä kehitysvaiheessa. NCC peruskorjaa edelleen Kansallismuseon tontilla sijaitsevaa Vaunuvajaa, joka valmistuu vuoden loppuun mennessä.
Kansallismuseon peruskorjauksen, uuden laajennusosan sekä Vaunuvajan peruskorjauksen rakennuttajana toimi valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt.