pujotuspeitto, kudottu yhtenä kappaleena, loimi pellavalankaa, kaksiniitinen sidos. Pohjakude mustaa villalankaa, pujotuskuviot harmaita ja punaisia vinoneliöitä.
Koristelu: pujotus
Mitat
- leveys: 97,0 cm
- pituus: 127,0 cm
Materiaalit
- lanka/pellava
- lanka/villa
- lanka/villa
Tekniikka
- käsityö
- käsityö_tekstiili/kudonta
- käsityö_tekstiili/kudonta
Objektinumerot
- objektinumero: K9271:2
Valmistus ja käyttö
Valmistusaika: 1860 – 1869
Valmistuspaikka: Kolkkola
Historia
- Maamme vanhimmat hämäläiset kuvatäkit ovat 1700-luvulta ja viittaavat värityksen ja kuvioinnin puolesta Ruotsiin. Hämeen vanhimmissa pujotetuissa peitteissä on yhtymäkohtia saman alueen ryijytaiteeseen. Vaatimattomampina ja halvempina peitteinä ne usein korvasivat ryijyn, josta lainattiin peitteisiin kuvioaiheita. Pujotuspeitteiden loimilankana on yleensä kaksisäikeinen hamppu- tai pellavalanka, pohjakuteena kertaamaton villalanka. Kuviokuteena voi olla kertaamatonta tai kerrattua villalankaa kaksin- tai useampikertaisena. Peitteiden yleisin sidos on kuderipsi, mutta myös palttinaa ja ruusukasta käytettiin. Palttina kudottiin niin tiheäksi, että se näyttää ripsiltä. Pujotuksena käytettiin joko juoksu- tai kiertopujotusta. Juoksupujotuspeitteet jaetaan tekniikan ja esiintymisalueen mukaan neljään ryhmään; hämäläisiin, pohjalaisiin, karjalais-kymenlaaksolaisiin ja pohjoishämäläisiin pujotuspeitteisiin. (käyttötapa)
- Kuulunut morsiamen kapioihin. (käyttöhistoria)
- Käytetty matkoilla oltaessa rattaiden istuinpenkillä. (käyttö)