Lyhyt- ja leveäteräinen miekantapainen teräase, hukari. Terä suora, kaksipuoleinen, hionta molemmille lappeille, kärki keskellä. Kahva messinkiä, valettu yhdeksi kappaleeksi. Väistimen varret päättyvät umpinaisiin renkaisiin, joissa koristeina neljä sisäkkäistä uurrettua ympyrää. Huotra puuta, joka päällystetty mustaksi värjätyllä nahalla. Huotrassa messinkinen kärkihela sekä suuhela, jota peittää nahkainen suoja, joka takaosasta jatkuu vyölenkiksi.
Mitat
- pituus, suurin: 63,4 cm
- leveys, suurin: 10,5
- pituus, terä: 48,2 cm
- leveys, terä: 4,2 cm
Materiaalit
- rauta (raaka-aineet)
- puu (luonnonmateriaalit)
- messinki
- nahka (eläinkunnan materiaalit, luonnonmateriaalit)
Objektinumerot
- objektinumero: VA1115:
- vanha objektinumero: 38
- vanha objektinumero: 49
Valmistus ja käyttö
Käyttöaika: aikaisintaan 1850 – 1910
Historia
- Hukari on Vankeinhoitomiesten yhdistyksen vuonna 1893 perustaman vankeinhoitomuseon kokoelmaan kuulunut esine. Hukari on ollut käytössä vanginvartijan varusteena. Miekka on venäläinen, ns. miehistöhukari, joka on erityisesti työväline ja lyömäase. Vastaavanlainen hukari on ollut mm. Venäjän armeijan tykistön miekkana vuodesta 1862. Suomessa vanginvartijan varusteena vastaavia hukareja on käytetty todennäköisesti 1800-luvun puolivälin jälkeen 1900-luvun alkuun asti. (historiatiedot)
Näyttelyt
- Jussarö – arvoitusten saari