Siirry sisältöön

Hukari

Lyhyt- ja leveäteräinen miekantapainen teräase. Terä suora, kaksipuoleinen, hionta molemmille lappeille, kärki keskellä. Kahva messinkiä, valettu yhdeksi kappaleeksi. Väistimen varret päättyvät umpinaisiin renkaisiin, joissa koristeina neljä sisäkkäistä uurrettua ympyrää. Huotra on puuta, joka päällystetty mustaksi värjätyllä nahalla. Huotrassa messinkinen kärkihela sekä suuhela, jota peittää nahkainen suoja, joka takaosasta jatkuu vyölenkiksi.

Lyhyt- ja leveäteräinen miekantapainen teräase. Terä suora, kaksipuoleinen, hionta molemmille lappeille, kärki keskellä. Kahva messinkiä, valettu yhdeksi kappaleeksi. Väistimen varret päättyvät umpinaisiin renkaisiin, joissa koristeina neljä sisäkkäistä uurrettua ympyrää.

Huotra on puuta, joka päällystetty mustaksi värjätyllä nahalla. Huotrassa messinkinen kärkihela sekä suuhela, jota peittää nahkainen suoja, joka takaosasta jatkuu vyölenkiksi.

Mitat

  • pituus: 62,8 cm
  • leveys, suurin: 10,5 cm
  • pituus, terä: 47,2 cm
  • leveys, terä: 4,0 cm

Materiaalit

  • rauta (raaka-aineet)
  • messinki
  • nahka (eläinkunnan materiaalit, luonnonmateriaalit)
  • puu (luonnonmateriaalit)
  • messinki

Objektinumerot

  • objektinumero: VA1116:
  • vanha objektinumero: 38
  • vanha objektinumero: 49

Valmistus ja käyttö

Valmistusaika: 1853 –
Valmistuspaikka: Venäjä

Historia

  • Hukari on Vankeinhoitomiesten yhdistyksen vuonna 1893 perustaman vankeinhoitomuseon kokoelmaan kuulunut esine. Hukari on kuulunut vanginvartijan varusteisiin. Miekka on venäläinen, ns. miehistöhukari, joka on erityisesti työväline ja lyömäase. Vastaavanlainen hukari on ollut mm. Venäjän armeijan tykistön miekkana vuodesta 1862. Suomessa vanginvartijan varusteena hukareja on käytetty todennäköisesti 1800-luvun puolivälin jälkeen 1900-luvun alkuun asti. (historiatiedot)