Siirry sisältöön

Kaappi

Seinällä pidettävä pieni nurkkakaappi, jossa on luukkumainen ovi keskellä. Kaapissa on yksi hylly ja ovessa on puinen säppi, jolla ovi pysyy kiinni. Kaapin ovi on haljennut. Kaapin pohjaväri on harmaansininen. Sen molempiin sivustoihin on maalattu kaksi mäntymaisemaa allekkain. Yhdessä mäntymaisemista esiintyy kirkon kellotapuli. Kaapin sivujen alareunaan on vasemmalle maalattu kukka ja oikealla tulppaani. Kaapin ovessa on maalaus, jonka aiheena on Ruotsin Tiedeakatemian vinjettinä 1747 vuodesta asti toiminut lapiolla maata kaivava mies. Koristelu: koristemaalaus

Seinällä pidettävä pieni nurkkakaappi, jossa on luukkumainen ovi keskellä. Kaapissa on yksi hylly ja ovessa on puinen säppi, jolla ovi pysyy kiinni. Kaapin ovi on haljennut. Kaapin pohjaväri on harmaansininen. Sen molempiin sivustoihin on maalattu kaksi mäntymaisemaa allekkain. Yhdessä mäntymaisemista esiintyy kirkon kellotapuli. Kaapin sivujen alareunaan on vasemmalle maalattu kukka ja oikealla tulppaani. Kaapin ovessa on maalaus, jonka aiheena on Ruotsin Tiedeakatemian vinjettinä 1747 vuodesta asti toiminut lapiolla maata kaivava mies.

Koristelu: koristemaalaus

Mitat

  • leveys: 72,5 cm
  • syvyys: 51,5 cm
  • korkeus: 120,5 cm

Materiaalit

  • metalli
  • puu
  • puu

Tekniikka

  • käsityö
  • liittäminen/kokoaminen
  • puutyö/sahaus

Objektinumerot

  • objektinumero: K6651:2

Valmistus ja käyttö

Valmistusaika: 1800 – 1847
Valmistuspaikka: Pohjanmaa, Alaveteli
Käyttöpaikka: Pohjanmaa, Kokkolan maalaiskunta

Historia

  • huonekalu, säilytys Seinäkaapissa säilytettiin yleensä talon arvoesineitä. Kansan keskuudessa kaapit yleistyivät 1600-luvun loppupuolelta alkaen. (käyttötapa)
  • mäntymaalari Alavetelistä ja sen lähistöltä on olemassa useita kaappeja, jotka ovat samalla tyylillä maalattuja ja joiden aiheena on ihmisfiguureja tai niihin on maalattu mäntymaisemia. Todennäköisesti näiden kaikkien maalari on alaveteliläinen Abraham Andersson Bastubacka (s. 1771, k. 1847). (tapahtuma)