Loimi ja kude villaa. Mustasta ja vihreästä villalangasta kudottu kuviollinen täkänä. Ulkoreunassa hammasraita, sitten ruudukkoraita, sitten leveä köynnösraita. Keskellä kukkakuviota.
Materiaalit
- villalangat
Tekniikka
- käsityö_tekstiili/kudonta
Objektinumerot
- objektinumero: KA8059
Valmistus ja käyttö
Valmistusaika: 1810
Käyttöpaikka: Alahärmä
Historia
- Suomen vanhin täkänä, johon on merkattu valmistumisvuosi (1810). Suomessa olevia täkänöitä on ajoitettu jo keskiajalle, mutta niihin ei ole merkattu valmistusvuotta itse tekstiiliin, vaan ne on ajoitettu muilla menetelmillä. (historiatiedot)
- Täkänä on kaksinkertainen kangas, jossa ylä- ja alakangas vaihtavat kuvion kohdalla paikkaa. Muilta kohdin kankaat ovat irrallisia. Täkänässä on kaksi loimi- ja kudelankajärjestelmää, jotka ovat yleensä eriväriset, jolloin kuviot erottuvat selvemmin. Ylä- ja alakangas voivat olla eri materiaalia, ja niissä voidaan käyttää myös eri sidoksia. Täkänöiden sidoksina käytetään yleensä jotakin yksinkertaista sidosta, esimerkiksi palttinaa. Täkänän kuviot poimitaan pyöreillä puukepeillä tai lastoilla. Täkänöitä käytettiin kamarien sängynpeitteinä, pöytäliinoina ja 1800-luvun lopulta myös seinävaatteina. Väreiltään kansanomaiset täkänät olivat puna-valkoisia, sini-ruskeita, sini-mustia, musta-vihreitä ja 1800-luvun lopussa yleensä puna-mustia. 1800-luvun keskivaiheen kansanomaisille täkänämalleille ovat ominaisia kilpikankaista ja damasteista lainatut aiheet. 1800-luvun lopun uusromantiikan myötä suosioon nousivat kasviaiheiset kuviot. Täkänää on sekä Suomessa että Ruotsissa kutsuttu venäläisksi täkiksi (Rytzse täkenn, ryss täcke, ryssetäcke). Ruotsissa ja Norjassa myös nimellä ”finsketäcke”, ”Finnväv”. Anna-Maja Nylén olettaa nimitysten johtuneen 1500-luvulla runsaasta täkänöiden viennistä Suomesta Ruotsiin. (käyttöhistoria)