Siirry sisältöön

Ruskon kousa

Ruskon kousaa on käytetty 1800-luvulla Ruskon pitäjän Hujalan kylässä kinkerihaarikkana. Kinkereiden päätyttyä se vietiin juhlakulkueessa siihen taloon, missä seuraavat kinkerit pidettiin. Kousaan on maalattu vuosiluku 1542. Astian maljaosaa kiertävä latinankielinen kirjoitus Cras erit vobis salus, cum incaluerit sol – ”Huomenna, kun aurinko hehkuu kuumimmillaan, teille tulee pelastus” – on peräisin Raamatusta (I Samuelinkirja 11 eli I Kuningastenkirja 29). Kuusen juurakosta valmistetun, punaiseksi maalatun astian vetoisuus 2,3 litraa ja korkeus 75 cm.

Kousa on ainoa Suomessa säilynyt juhlakousa ja lienee tilaustyö. Skandinavian museoissa niitä on yli kaksikymmentä. Valtaosa juhlakousista, jotka liittyvät läheisesti suomalais-ruotsalaisiin aatelissukuihin, on säilynyt Ruotsissa, jonne niitä vietiin Vakka-Suomesta. Kousissa on tavallisesti jonkun aatelissuvun vaakuna.

Lue lisää Ruskon kinkerikousasta(ulkoinen linkki)

KB707

KB707

Yhdestä puusta valmistettu juoma-astia. Maljaosan päällä runsaasti leikkauskoristeita.

Mitat

  • korkeus: 75,5 cm
  • korkeus, maljaosan: 20,5 cm
  • leveys, ylhäältä: 54,5 cm
  • halkaisija, pohjan: 15,0 cm

Materiaalit

  • puu/kuusi

Tekniikka

  • käsityö
  • puutyö/veisto

Objektinumerot

  • objektinumero: KB707

Valmistus ja käyttö

Valmistusaika: 1542
Käyttöpaikka: Rusko, Hujala

Historia

  • Ainoata Suomessa säilynyttä juhlakousaa on käytetty 1800-luvulla Ruskon pitäjän Hujalan kylässä kinkerikannuna, joka kuljetettiin saatossa aina siihen taloon, missä seuraavat kinkerit pidettiin. Aika: 1800-luvulla Paikka: Rusko (käyttötapa)
  • kousa Tämänkaltaiset, koristeelliset kousat ovat olleet juhlamaljoja, jotka 1500-luvun alkupuolella kuuluivat Ruotsissa ja Suomessa linnojen ja kuninkaankartanoiden astiastoihin. Vuosiluvuin ja aatelisvaakunoin varustettuja juhlakousia teetettiin etenkin ylhäisaateliston häihin. Valtaosa juhlakousista, jotka liittyvät läheisesti suomalais-ruotsalaisiin aatelissukuihin, on säilynyt Ruotsissa, jonne niitä vietiin Vakka-Suomesta. Ainoa nimeltä tunnettu kousien tekijä oli Per Kousomakare Vehmaan Vanhastakylästä. Erityisen runsasta kousien vienti Tukholmaan oli 1500 -luvulla. Historioitsija Olaus Magnuksen (1490-1557) mukaan samantapaisia korkeita puuastioita käytettiin pohjoisten kansojen juomingeissa. Astia saatettiin laittaa pään päälle ja tanssia sen kanssa yksi kierros ympäri. Kousia oli tapana kallistella myös keskiaikaisissa killoissa killan nimikkopyhimyksen muistoksi. (käyttötapa)

Näyttelyt

  • Perusnäyttely (perusnäyttely)
  • Perusnäyttely (perusnäyttely)
  • Kansallismuseon perusnäyttely / Ruotsin ja Venäjän aika / Toista maata (näyttely)