Keihäänkärkiä on löydetty runsaasti Suomen ja Ruotsin rautakautisilta asuinpaikoilta ja hautauksista. Keihäät näyttäisivätkin olleen yleinen osa aikakauden varustusta. Keihäs toimi metsästys- ja taisteluvälineenä ja erilaisia keihästyyppejä oli useita. Viikinkiajalla (n. 800–1050 jaa.) keihäästä tuli myös vakituinen osa asehautauksia. Turun Kirkkomäen rautainen keihäänkärki on löytynyt vuonna 1984 myöhäisrautakautisen ruumiskalmiston kaivausten yhteydessä haudan pohjalta.
Kirkkomäen keihäänkärki on tyypiltään ns. Petersenin G-tyyppiä. Keihään lehti on tikarimainen, suorateräinen ja heikosti harjava. Sen varsiputken alaosassa on lohikäärmekuvio, joka on tyypillinen koristeaihe myöhäisrautakautisissa keihäissä. Sen sijaan lohikäärmekuvion yläpuolelle, varsiputken yläosaan kuvattu pieni hyönteinen on epätavallisempi koristeaihe. Keihään putkivarressa on säilynyt vielä hieman puista keihäänvartta.
KM22631:59
Kuva: Ilari Järvinen/Museovirasto
Rautainen keihäänkärki, pahoin ruostunut, kärki katkennut, Petersenin G-tyyppiä. Varsiputkessa hopealevykoristelu, jossa näkyvissä yläosassa hyönteinen ja alaosassa lohikäärme. Lehti tikarimainen, suorateräinen ja heikosti harjava, yli 2/3 koko pituudesta, putki lievästi kohti vartta levenevä, pituus 385 mm. Lehti kannassa 59 mm leveä. Puuvartta jäljellä. Koordin x0498.20-54; y=158.00-18; z=440-. Sijaitsi haudan koillispäässä haudan suuntaisesti kärki kohti koillista (arkun kaakkoisreunaa vasten) haudan pohjalla.
Mitat
- pituus: 385,0 mm
- leveys: 59,0 mm
Materiaalit
- metalli/rauta
Tekniikka
- käsityö
Objektinumerot
- objektinumero: KM22631:59
Valmistus ja käyttö
Valmistusaika: 800 – 1050
Löytöpaikka: Turku, Kaarina, Kirkkomäki
Näyttelyt
- Esihistorian perusnäyttely 1.4.2017 –
- Esihistorian perusnäyttely 1995 – 2015
- Esihistorian perusnäyttely 2027 (perusnäyttely)