Puinen piipunpesä, joka esittää istuvaa karhua. Pohjois-Amerikan luoteisrannikon tlingitien ja muiden kansojen animistinen maailmankatsomus innoitti toteemieläinten kuvaamiseen niin taiteessa ja arkiesineissäkin. Alueella oli viljelty tupakkaa jo ennen eurooppalaisten tuloa, mutta sitä oli käytetty purutupakkana. Piipunpoltto ja piippujen valmistus opittiin 1700-luvun lopulla. Tupakkaa, jota käytettiin paitsi nautintoaineena myös seremoniamenoissa, ostettiin ja saatiin vaihtokaupassa Alaskan eurooppalaisilta.
VK5424:109.
Pääluettelo: Piipunpesä, puusta veistetty, kyyryssä istuvaa karhua esittävä. Silmät ja hampaat helmiäistä, korvat ja sieraimet täytetty punaisella lakannäköisellä aineella, polvissa ja kämmenselissä tummaa massaa. Pesässä metallilieriö. Mitat 2,85×5,95×6.65 sm.
Puinen piipunpesä, esittää istuvaa karhua. Silmät ja hampaat ovat abaloni-kotilon (Haliotidae) kuoren upotusta. Karhun korvat ja sieraimet on täytetty jollakin punaisella lakkamaisella aineella, polvissa ja käpälänselissä on mustaa massaa. Muuten esine on maalamaton. Piipun pesässä on kupari- tai messinkilieriö ja putken suussa metallilevy.
Messinkilieriö on ehkä tehty vanhasta musketin piipusta. Piipun pesän ja putken malli jäljittelee eurooppalaista tyyliä, yleistä tlingiteillä. (Vaughan ja Holm, 1990). Piippu lienee siis valmistettu 1800-luvun puolivälin jälkeen.
Tlingit pipe bowl with bear figure. The bear is carved of wood, the eyes and teeth of the bear are made of abalone inlay. The bear's ears and nostrils are filled with red lacquer-like substance, the knees and paws are smeared with black mass. Otherwise the object is unpainted. There is a copper or brass cylinder inserted in the bowl and a metal plaque at the stem.
Length 6,7 cm, height 6 cm.
Due to the European style pipe bowl and stem and use of metal possibly from European sources, the pipe is probably made after the 1850s.
Mitat
- pituus: 6,7 cm
- korkeus: 6,0 cm
Materiaalit
- puu
- helmiäinen
- metalli
Tekniikka
- käsityö
- puutyö/veisto
- metallityö
Objektinumerot
- objektinumero: VK5424:109
Valmistus ja käyttö
Valmistuspaikka: Pohjois-Amerikka, Yhdysvallat, Alaska, Pohjois-Amerikan luoteisrannikko
Historia
- piipussa poltettiin piipputupakkaa Luoteisrannikon intiaanit ovat kasvattaneet tupakkaa jo ennen eurooppalaisten tuloa. Tlingitit valmistivat kasvattamastaan tupakasta purutupakkaa sekoittamalla sitä tuhkaan ja simpukankuorista saatuun kalkkiin. Eurooppalaiset ja amerikkalaiset merimiehet toivat intiaaneille tavan polttaa tupakkaa piipussa. Pian intiaanit lopettivat oman tupakkalajikkeen kasvattamisen ja purutupakan käytön, ja alkoivat hankkia ulkomaista tupakkaa kauppavaihdossa. Purutupakan käyttö oli aikaisemmin liittynyt aina seremonioihin, joten piipputupakkaakin ruvettiin käyttämään samoin. Piipunpoltosta tuli kuitenkin myös vapaa-ajan harrastus, nautintoaine. Myös piippuja alettiin valmistaa, sekä kivestä, luusta, että puusta veistämällä. Piippujen koristelussa on käytetty usein klaanien vaakunakuvioita. Eurooppalaisvalmisteisten aseiden metallipiipuista valmistettiin usein tupakkapesä. (Holm ja Vaughan, 1982, 1990.) (käyttötapa)
- intiaanit (kansa/heimo)
- Pohjois-Amerikan luoteisrannikon intiaanit tark. alueen pohjoiset kansat, Northern Northwest Coast cultures (kansa/heimo)
- tlingit (kansa/heimo)
Näyttelyt
- Taku Wakan – Ernest Ericksonin kokoelma Pohjois-Amerikan intiaanien taidetta
- Taku Wakan – Ernest Ericksonin kokoelma Pohjois-Amerikan intiaanien taidetta
- Nahka, myytit ja taika