Museokokoelmien käyttö tämän päivän yleisön hyödyksi ja iloksi ja samalla säilyttäminen tulevaisuuteen edellyttää aktiivisia konservointitoimenpiteitä. Niitä tekevät Suomen kansallismuseon eri esineryhmiin ja materiaaleihin perehtyneet konservaattorit vuonna 2016 valmistuneissa tiloissa, jotka on varustettu suuren mittakaavan konservointitoimintaan viimeisimpiä menetelmiä ja laitteita käyttäen.
Kokoelma- ja konservointikeskuksessa on tilat esine-, taide-, huonekalu-, tekstiili- ja paperikonservointiin sekä useita monikäyttötiloja. Käytössä on monenlaisia erityislaitteita ja -menetelmiä, joita ei ole muualla Suomessa, ja jotka on räätälöity varta vasten konservoinnin tarpeisiin.
Iso röntgenhuone ja teollisuustehoinen, digitaalinen röntgenlaite mahdollistavat isojenkin esineiden tutkimukset. Tutkimusedellytyksiä ja materiaalianalyyseja parantavat myös mm. röntgenfluoresenssi (XRF) ja Fourier-muunnosinfrapunaspetrometri (FTIR) -laitteet sekä mikroskoopit. Viisimetrinen tyhjiöpakastekuivain mahdollistaa hylkylöytöjen ja muun vettyneen orgaanisen materiaalin konservoinnin laadukkaasti ja suuressa mittakaavassa.
Konservointitoiminnan tavoitteena on kokoelmien säilyminen mahdollisimman hyvässä kunnossa, jotta esineet ovat käytettävissä näyttely-, tutkimus-, laina-, viestintä- ja yleisötoiminnassa. Konservointiyksikkö myös neuvoo konservointialaan liittyvissä kysymyksissä sekä tekee mahdollisuuksien mukaan maksullisena palveluna konservointia yhteisöille ja yksityisille asiakkaille.
Lisätietoja:
Eero Ehanti, puh. 0295 33 6139, eero.ehanti@kansallismuseo.fi